#Ärsyttäväämmä

Tuossa taannoin luin jostain avautumista siitä, kuinka ihmiset ovat aina kavereiltaan ja ystäviltään vailla ammattitaitoaan vastaavia palveluita, mutta eivät ole valmiita siitä mitään korvaamaan. Kaikki on saatava ilmaiseksi, tietysti. Vähintäänkin hinnasta on pudottava puolet pois. Ollaanhan tässä nyt kuitenkin tunnettu jo viikko. "Ethän sä nyt kaverilta niin paljoa veloita?!" on varmasti jokaiselle yrittäjälle tuttu lause. Niillekkin, jotka eivät ole yksityisyrittäjiä, mutta joista kuitenkin voi hyötyä jotain. Olen minä alennuksien tinkaamiseen syyllistynyt itsekkin, myönnetään. Ja tottakai käytän hyväkseni suhteita tarvittaessa, jos niitä on olemassa. Se lienee aivan normaalia meille kaikille. Tämä lukemani juttu sai kuitenkin hieman miettimään asiaa laajemmin. Ajatellaanpa, että olet vaikka lääkäri. Vähintään 6 vuotta pänttäät cerebrum sauhuten miten nämä kansakunnan älypäät on rakennettu ja miten niiden mitä erikoisimpia sairauksia tulisi hoitaa. Erikoistua jos halua...

Seksi. Asia, joka edelleen vuonna 2018 on joillekin tabu. Vanhemman sukupolven kohdalla sen tavallaan ymmärränkin, koska maailma on silloin dinosauruksien aikaan ollut täysin eri. Ymmärrän myös, mikäli esimerkiksi uskonto kieltää moisesta hauraudesta puhumisen, mutta koska itse en ole järin uskonnollinen, enkä niin vanhakaan, niin minulle on se ja sama onko puheenaihe seksi vai aamupuuro. Aamupuurosta kirjoittaminen tuntuu jotenkin kuivakalta, joten.. Kuva: Tanja Loukusa & Mikko Gussander Tapasin kerran erään miespuolisen kouluaikaisen kaverini laivalla. Sattumalta ja noin vain. Menin juttelemaan ja aikamme raatailtuamme (tarkoittaa juttelua. Ainakin ouluksi.) kysyin, että "Missä sun miehes on?" Tuli parin sekuntin kuilun syvä hiljaisuus. Se hetki, kun itse tajusin, ettei hän ollut koskaan kertonut minulle pitävänsä miehistä ja hänelle siitä, että hän tiesi ettei ole koskaan kertonut minulle pitävänsä miehistä. Sitten hänen kasvoilleen syttyi mitä hurmaavin hy...

Me kerran naureskeltiin työkavereiden kanssa erään silmälasiliikkeen radiomainoksille, joissa likinäköinen setä haahuili missä milloinkin. Tiedättekö sen, jossa lopussa joku pöllö tai huuhkaja (anteeksi lintutuntemukseni huono laatu) jää vain huhuilemaan mainoksen lopuksi?! No siis naurettiin, että on pitkästä aikaa tehty hauska ja aiheeseen istuva mainos, joka jää mieleen hyvällä tavalla. Eräs työkavereistani hyvin loukkaantuneeseen äänensävyyn mainitsi kuitenkin, että "ei likinäköisyys ole mikään naurun asia." Hämmennyin hetken sadasosaksi ja totesin, että "ei tietenkään ole, mutta eihän tässä siitä ole kyse." Minun mielestäni mainos osasi hauskalla tavalla kertoa, että ongelmaan saattaa vaikka löytyä edes hieman apua jostain. Tämä toinen taas veti herneen nenäänsä siitä, että koko mainos oli kenenkään mielestä hauska. Mainos meni siis henkilökohtaisuuksiin, koska lähipiirissä sattui olemaan silmälaseja tarvitseva ihminen. Aikoinaan oli myös televisiossa ih...

Minäpä kerron. Alan nyt nakuttaa tätä blogia, koska minulle on monesti vuosien aikana sanottu, että minun kannattaisi. Se on varmaan vähän sama, kuin äiti sanoisi, että "Kyllä rakas, sinä olet upea laulaja" ja sillä ponnistaisin kohti Idolssia ymmärtämättä ollenkaan miksi minut lopulta vain lynkattiin julkisesti. Mutta hei, antaa tulla. On sitä pahempaakin tapahtunut. Olen siis armon vuonna -80 syntynyt naisihminen. En mikään mallilehtien kansikuvatyttö, mutta vaikka missasin sen pärstäjonon, niin vaihdossa sain kuitenkin kohtuullisen hyvän itsetunnon. Olen varsin tyytyväinen tähän diiliin, koska se on riittänyt helposti siihen, että kaatunut on erittäinkin komeita uroksia vuosien aikana. Naisiakin, tarpeen vaatiessa. ;) "Meissä kaikissa asuu pieni Bi", sanovat. Minulle sillä ei ole kertakaikkiaan minkään valtakunnan merkitystä mistä tai kenestä kukanenkin tykkää. Eikä muuten pitäisi olla kenellekkään muullekkaan. Olen ikuinen opiskelija. Horoskoopiltani kak...